Nepalin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille
Nepal lukeutuu maailman vähiten kehittyneisiin maihin (LDC). Edelleen lähes viidesosa maan väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Nepal saa kansainvälisiltä avunantajilta tukea lähes 1,7 mrd USD vuositasolla. YK:n yleiskokous on vahvistanut Nepalin graduoitumisen LDC-maiden kategoriasta vuonna 2026. Nepal on Suomen kehityspolitiikan pitkäaikainen kumppanimaa ja Suomi tukee Nepalia monin eri rahoitusinstrumentein. Suomen kehityspolitiikan pääalueet Nepalissa ovat 1) vesi, sanitaatio, hygienia, elinkeinokehitys ja ilmastokestävyys; 2) koulutus; sekä 3) sukupuolten välinen tasa-arvo ja sosiaalinen inkluusio. Näillä sektoreilla Suomella on suhteellista etua myös kauppasuhteiden kehittämisen näkökulmasta. Suomen ja Nepalin välinen kauppa on vielä hyvin vähäistä.
Nepal muodostaa 30 miljoonan kuluttajan kasvavan markkinan, joka sijaitsee kahden taloudellisen jättiläisen – Intian ja Kiinan – välissä. Nepal lukeutuu maailman vähiten kehittyneisiin maihin (LDC), mutta YK:n yleiskokous on vahvistanut Nepalin graduoitumisen LDC-maiden kategoriasta vuonna 2026 ja Nepal on saavuttanut viime vuosina edistysaskeleita. Nepalin tavoitteena on tulla keskitulon maaksi vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttäisi kuitenkin nykyistä ripeämpää taloudellista kehitystä samoin kuin avoimempaa, investointiystävällisempää ilmapiiriä.
Viime vuosina tapahtuneet luonnonkatastrofit sekä koronapandemia ovat johtaneet kiristyneeseen talouspolitiikkaan Nepalissa, mutta maa on kuitenkin hiljalleen toipumassa ja talouskasvun ennustetaan tämän hetken arvioiden mukaan olevan neljän prosentin luokkaa vuonna 2024. Inflaatiotaso on korkea ja se haastaa Nepalin taloutta, mutta sen ennustetaan pienenevän Intian talouskasvua mukaillen. Nepalin talouskehityksessä palvelusektorilla, turismilla ja ulkomailta tulevilla rahalähetyksillä on suuri painoarvo. Nepalin velkaantumissuhde on maltillinen. Nepalin talous tarvitsee investointeja infrastruktuuriin, innovaatioita ja teknologian siirtoa sekä liiketoimintaympäristön jatkuvaa kehittämistä ja joustavoittamista. Lisäksi Nepalin tulisi olla houkuttelevampi erityisesti sen nuorelle, koulutetulle väestölle, joka pääosin suuntaa ulkomaille joko töihin tai opiskelemaan työmarkkinoiden rajallisuuden vuoksi.
Nepal saa kehitysapua bruttona vuosittain lähes 1,7 miljardia USD (2021 tilasto). Maailmanpankin johdolla Nepalille on valmisteltu pitkän tähtäimen kestävän kasvun puiteohjelma ”Green, Resilient and Inclusive Development” (GRID), johon myös Suomi on sitoutunut. GRID-viitekehyksen toivotaan avaavan mahdollisuuksia myös suomalaiselle yritystoiminnalle Nepalissa. Global Gatewaylla on lisäksi kaksi lippulaivahanketta Nepalissa: Team Europe Green Recovery ja Quality Education (opettajankoulutus ja kouluinfrastruktuuri), joissa molemmissa Suomella on osuutensa bilateraalihankkeiden kautta. Nämä ovat myös potentiaalisia lippulaivahankkeita suomalaiselle liiketoiminnalle. EU pyrkii lisäämään kauppaa Nepalin kanssa etenkin uusiutuvan energian, maanviljelyn ja IT-alan osalta.
Suomen ja Nepalin välinen kauppa on vähäistä. Kauppasuhteita pyritään kuitenkin kehittämään etenkin sektoreilla, joilla on Suomelle suhteellista etua ja joilla on sidonnaisuuksia Suomen pitkäaikaiseen kehitysyhteistyöhön sekä sen tuomiin kokemuksiin, verkostoihin ja asiantuntemukseen. Näitä sektoreita ovat esim. koulutus, vesi ja sanitaatio sekä ilmastokestävyys, ml. katastrofivalmius. Myös sektoreilla kuten cleantech (ml. uusiutuva energia ja älykkäät energiaratkaisut), ICT ja digitalisaatio on potentiaalia. Maiden välillä on olemassa investointisuojasopimus.
Teksti: Riina-Riikka Heikka, Suomen suurlähettiläs, Nepal