Ghanassa kiinnostusta Suomen digi- ja kiertotalousratkaisuihin
Pitkään alueen taloudellisen mallioppilaan manttelia kantanut Ghana joutui vuonna 2022 turvautumaan IMF:n tukeen taloutensa tasapainottamiseksi. Velkajärjestelyä koskevat neuvottelut ovat pitkittyneet, mutta Ghanan perinteiset vahvuudet – vakaus, suhteellinen vauraus ja alueen mittakaavassa hyvä liiketoimintaympäristö – tekevät maasta edelleen kiinnostavan kauppakumppanin ja hyvän alueellisen sillanpääaseman. Suomalaiselle osaamiselle kysyntää on lähivuosina etenkin digitalisaatiossa, kiertotaloudessa, terveyssektorilla ja koulutuksessa.
Ghanan talouskasvu kuului pitkään Saharan eteläpuolisen Afrikan nopeimpiin, mikä mahdollisti vuosien varrella korkeaksi kasvaneen velkataakan kunniallisen hoitamisen. Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan kerrannaisvaikutukset, korkea inflaatio ja valuutan romahdus, tekivät yhtälöstä lopulta mahdottoman ja pakottivat hallituksen kääntymään IMF:n puoleen.
Ulkoisten velkojen uudelleenjärjestelyä koskevat neuvottelut jatkuvat edelleen, mikä vaikuttaa konkreettisesti myös Suomen rahoitustuki-instrumenttien käyttöön.
Akuuteista ongelmista huolimatta Ghana on Suomelle keskeinen kaupallinen kumppani jatkossakin. Ghana on poliittisesti vakaa, toimiva markkina ja hallitus vahvasti sitoutunut kansainvälisen taloudelliseen yhteistyöhön. Ghanan liiketoimintaympäristö on selvästi alueen keskiarvoa parempi. Inflaatio jatkuu kuitenkin ennätyskorkeana ja talouskasvuksi vuodelle 2024 ennakoidaan vain 1,2 prosenttia (IMF).
Suomalaisyrityksille markkinamahdollisuuksia löytyy lähitulevaisuudessa etenkin digitalisaatiossa, kiertotaloudessa, terveyssektorilla ja koulutuksessa.
ICT-sektorin kasvu on nopeaa ja digitalisaation merkitys talouskasvun ajurina heijastuu selvästi myös hallituksen politiikassa. Kunnianhimoiset digitaloustavoitteet vaativat edelleen mittavia investointeja myös infrastruktuuriin. Kiertotalous on kehittyvä sektori, ja tarpeet ovat suuria. Hyviä markkinamahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi vielä lapsenkengissä oleva muovin kierrätys.
Terveyssektorilla terveysteknologia, telelääketiede ja terveystietojärjestelmien kehittäminen tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Koulutuksessa kysyntää on ennen muuta verkko- ja etäoppimiseen liittyville teknologisille ratkaisuille ja ammatillisen ja teknisen koulutuksen kehittämiselle.
Ghana on yli 30 miljoonan kuluttajan kasvava markkina, jossa lähivuosina investoidaan lisäksi muun muassa uusiutuviin energianlähteisiin, sähköverkkoihin, liikenneinfrastruktuuriin ja maataloustuotannon tehostamiseen. Kaikki nämäkin tarjoavat hyviä mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.
Leena Pylvänäinen, suurlähettiläs, Suomen suurlähetystö, Abuja