Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Ilmastonmuutos - maailmanlaajuista politiikkaa ja yhteistyötä

Ilmastonmuutoksella on laaja-alaisia vaikutuksia, joten sen vastaisten toimien on oltava mukana kaikessa yhteiskuntapolitiikassa mukaan lukien ulko-, turvallisuus-, kauppa- ja kehityspolitiikka. Ilmastonmutoksen seuraukset koettelevat kaikkein vakavimmin köyhiä kehitysmaita. Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia osana kehitysyhteistyötä.

Ilmastotoimien perustana YK:n puitesopimus ja Kioton pöytäkirja

YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (United Nations Framework Convention on Climate Change, 1992, UNFCCC) tavoite on vakauttaa maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt vaarattomalle tasolle.

Sopimukseen liittyneet 195 maata hillitsevät ilmastonmuutosta eli vähentävät päästöjään ja sopeutuvat sen aiheuttamiin muutoksiin kansallisten toimien kautta.

Ilmastosopimusta täydentää Kioton pöytäkirja (Kyoto Protocol, 1997), joka sisältää teollisuusmaille tarkempia päästövähennysvelvoitteita. Pöytäkirjan ensimmäiselle velvoitekaudelle (2008 – 2012) siihen liittyi 192 maata. Toiseen velvoitekauteen (2013 – 2020) liittyminen on käynnissä, mutta esimerkiksi EU-maat toimeenpanevat jo uuden kauden velvoitteita.

Ilmastosopimukseen liittyneet maat ovat sopineet, että vuonna 2015 tehdään päätös uudesta kaikkia maita sitovasta sopimuksesta. Ilmastonmuutoksen suunnan kääntäminen vaatii kaikkien maiden toimia.

Ilmastonmuutos on merkittävä kehityksen este

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat haitalliset vaikutukset paikallisilmastoon, kuten myrskyjen tai kuivuuden lisääntyminen, aiheuttavat ongelmia etenkin kaikista köyhimmille maille ja pienille saarivaltioille.

Ilmastonmuutos aiheuttaa myös turvallisuusuhkia. Se voi vaikuttaa muuttoliikkeisiin, heikentää ruokaturvaa, kasvattaa kilpailua luonnonvaroista ja ruokkia sitä kautta konflikteja.

Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset on otettava huomioon maiden kehityssuunnittelussa, jotta saavutetut tai tavoiteltavat kehitystulokset eivät pyyhkiydy pois.

EU:n ja Suomen turvallispolitiikan laajan turvallisuuden näkökulmassa painottuvat kokonaisvaltaisuus ja ennaltaehkäisevät toimet. Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia osana kehitysyhteistyötä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa miehiin ja naisiin eri tavoilla. Ilmastonmuutoksella on haitallisia vaikutuksia muun muassa kotitalouksien ruokaturvaan, joka kehitysmaissa on suurelta osin naisten vastuulla.

Naisilla on monipuolista arjen kokemusta siitä, kuinka ilmastonmuutokseen voidaan parhaiten sopeutua ja kuinka sitä voidaan tehokkaimmin hillitä. Naisilla on kuitenkin usein heikot mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon.

Suomi on tukenut vuodesta 2008 lähtien työtä sukupuolinäkökulman huomioimiseksi ilmastotyössä. Tavoitteena on, että naiset otetaan huomioon uudessa ilmastosopimuksessa ja sen toimeenpanossa päätöksentekijöinä ja aktiivisina toimijoina.

Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia osana kehitysyhteistyötä

Kehitysmaat tarvitsevat tukea esimerkiksi lainsäädännön sekä ilmastovirkamiesten tietotaidon kehittämiseen, ilmastoinstituutioiden vahvistamiseen ja kansalaisten toimintavalmiuksien lisäämiseen kylätasolta kaupunkeihin.

Teollisuusmaat tukevat köyhimpiä maita rahallisella ja asiantuntija-avulla, kehitysmaiden omia toimintavalmiuksia kehittämällä ja teknologian kehityksellä ja siirrolla. Kehitysyhteistyön kautta annettavalla tuella on keskeinen merkitys tässä työssä.

Suomi käyttää tuen antamiseen eri kanavia, muun muassa ilmastosopimuksen alaisia rahastoja, kahdenvälisiä kehitysyhteistyöhankkeita tai kansalaisjärjestöhankkeita. Ilmastonäkökulma huomioidaan myös Finnfundin rahoituksessa.

Ilmastosopimuksen alaisista rahastoista tärkeimmät ovat Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (Global Environment Facility, GEF) ja uusi Vihreä ilmastorahasto (Green Climate Fund, GCF).

Esimerkkejä Suomen tuesta kehitysmaiden ilmastotoimiin:

  • Tuemme kehitysmaiden sopeutumista Ilmatieteenlaitoksen tekemien meteorologiahankkeiden kautta. Niissä pääpaino on kehitysmaiden omien sääpalveluiden kehittämisessä.
  • Kaakkois-Aasiassa tuemme YK:n ympäristöohjelma UNEPin ylläpitämää ilmastosopimuksen vastuuvirkamiesten verkostoa, jonka kautta jaetaan tietoa ja kokemuksia sekä saadaan vertaistukea.
  • Tuemme esimerkiksi metsien hiili- ja biomassaselvitysten ja metsätietojärjestelmien kehittämisen avulla metsäkatoa hillitseviä REDD+-ohjelmia lähes kaikissa metsäyhteistyön kohdemaissa.

Kehitysmaille tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Sopeutuminen tarkoittaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien haitallisten seurauksien tunnistamista ja niihin varautumista. Pyrkimyksenä on vähentää sekä ihmisyhteisöjen että luonnonjärjestelmien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille sekä parantaa kykyä toipua ilmastonmuutoksen aiheuttamista katastrofeista.

Sopeutumistoimet ovat hyvin erilaisia esimerkiksi rannikoilla verrattuna vuoristoalueiden rinneviljelmiin tai kuivuuden uhkaamiin laidunalueisiin.

Metsäkadon vähentäminen tärkeää

Metsät sitovat hiilidioksidia. Metsäkadosta eli metsien häviämisestä aiheutuvat kasvihuonekaasut vastaavat lähes viidennestä maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä.

Metsäkadon vähentämisellä ja metsien kunnon parantamisella saavutetaan myös monia muita hyötyjä kuten vesivarantojen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä maaperän eroosion ehkäisy.

Suomi on metsäinen maa. Käytämme hyödyksi kerääntynyttä metsätietoa, kun tuemme kehitysmaiden kestävää metsätaloutta. Otamme ilmastonmuutoksen huomioon kehitysmaissa rahoitettavia metsähankkeita suunniteltaessa.

Päästöjen hinnoittelulla tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan kustannustehokkaita päästövähennystoimenpiteitä. Kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelun kautta niiden aiheuttamat kulut sisäistetään päätöksenteossa ja sijoitukset ohjautuvat vähähiilisempiin vaihtoehtoihin.

Suomi tukee päästöjen hinnoittelua kehitysmaissa muun muassa Maailmanpankin Partnership for Market Readiness  -rahastossa. Rahaston kautta tuetaan Kiinaa, Intiaa, Brasiliaa, Etelä-Afrikkaa, Indonesiaa ja 12 muuta maata päästökauppajärjestelmien, hiiliverojen ja muiden päästöjen hinnoittelujärjestelmien kehittämisessä. 

Kioton mekanismien osto-ohjelma

Kehitysyhteistyön ohella Suomi osallistuu kansainvälisiin hiilimarkkinoihin työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman Kioton mekanismien osto-ohjelman kautta.

Ulkoasiainministeriö vastaa osto-ohjelman Kioton pöytäkirjan puhtaan kehityksen mekanismin hankinnasta, yhteensä noin 130 hankkeesta.

Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella (2013-2020) päästövähennyksiä hankitaan seuraavien hiilirahastojen kautta: Aasian kehityspankin Future Carbon Fund, Pohjoismaisen ympäristörahoituslaitoksen NEFCO Carbon Fund ja Maailmanpankin Prototype Carbon Fund. Näissä painopiste on siirtynyt hankinnasta päästövähennysten kotiuttamiseen.

Suomella on Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella myös kaksi kahdenvälistä puhtaan kehityksen mekanismin hanketta, Ningxian aurinkokeitinhanke Kiinassa ja Ruseifehin kaatopaikkakaasuhanke Jordaniassa.

Tässä palvelussa myös

Muualla verkossa

Tämän sivun sisällöstä vastaa Kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikkö

Päivitetty 12.6.2015

Takaisin ylös