Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu

Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (Universal Periodic Review, UPR) on vuonna 2006 toimintansa aloittaneen YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteyteen perustettu valtioiden välisen vertaistarkastelun mekanismi. Sen avulla neuvosto tarkastelee säännöllisesti kaikkien YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten toteutumista noin nelivuotisen tarkastelukierroksen aikana.

Ensimmäisen tarkastelukierroksen aikana vuosina 2008–2011 käsiteltiin kaikkien jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanne. UPR on lyhyessä ajassa kehittynyt poliittiselta painoarvoltaan merkittäväksi kansainväliseksi mekanismiksi, joka täydentää muita YK:n ihmisoikeusmekanismeja.

UPR-tarkastelu on monivaiheinen prosessi, jonka keskiössä on valtioiden välinen vuoropuhelu tarkastelun kohteena olevan valtion ihmisoikeustilanteesta.

Vuoropuhelussa muut YK:n jäsenvaltiot esittävät tarkasteltavan valtion valtuuskunnalle kysymyksiä ja suosituksia kansallisesta ihmisoikeustilanteesta. Kunkin tarkastelun kohteena olevan valtion vuoropuhelu pohjautuu etukäteen laadittuihin asiakirjoihin kansallisesta ihmisoikeustilanteesta. Vuoropuhelun jälkeen kunkin tarkastelussa olleen maan tulee puolestaan toimeenpanna hyväksymiään suosituksia soveltuvin osin.

Suomi YK:n ihmisoikeustarkastelussa 2012

Suomen ihmisoikeustilannetta tarkasteltiin toisen kerran ihmisoikeusneuvoston alaisessa yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun työryhmän 13. istunnossa (UPR-13) Genevessä 23. toukokuuta. Suomi oli ensimmäinen tarkasteltava Euroopan unionin jäsenvaltio UPR:n toisella kierroksella.

Suomi sai vuoropuhelussa YK:n jäsenmailta yhteensä 78 suositusta kansallisen ihmisoikeustilanteen kehittämiseksi. Vuoropuhelusta laaditun tarkasteluraportin hyväksymisen yhteydessä 25. toukokuuta Suomi ilmoitti hyväksyvänsä 51 suositusta ja hylkäävänsä yhden suosituksen. Tutkittavaksi otettiin 26 suositusta.

Suomen laajaa asiantuntijavaltuuskuntaa UPR-vuoropuhelussa johti kehitysministeri Heidi Hautala. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen toimi valtuuskunnan varapuheenjohtajana. Valtuuskunnan jäseninä oli asiantuntijoita kahdeksasta eri ministeriöstä sekä Geneven pysyvästä edustustosta. Lisäksi tarkkailijajäseniksi nimettiin Saamelaiskäräjien edustaja sekä Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan edustaja.

Vuoropuhelussa esille nousivat erityisesti

  • kansainvälisten ihmisoikeussopimusten voimaansaattaminen,
  • lähisuhdeväkivalta,
  • muukalaisviha ja vihapuhe sekä
  • saamelaisten ja vähemmistöjen oikeudet.

Suomi sai vuoropuhelussa runsaasti tunnustusta vahvasta sitoutumisestaan ihmisoikeuksiin sekä tasa-arvon edistämisestä ja keväällä hyväksytystä ensimmäisestä kansallisesta perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta. Suomen avointa ja osallistavaa lähestymistapaa kansallisen UPR-raportin valmistelussa ja aiempien suositusten täytäntöönpanossa sekä itse vuoropuhelussa kiitettiin myös.

Ulkoasiainministeriö toimitti elokuussa 2012 YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle (OHCHR) Suomen kirjallisen vastauksen tutkittavaksi otetuista 26 suosituksesta. Kirjallisessa vastauksessa Suomen kannat ilmoitetaan ja perustellaan lyhyesti YK:n asettaman sanamäärärajoitteen puitteissa. Vastauksellaan Suomi hyväksyy valtaosan tutkittavaksi otetuista suosituksista. Kokonaan hyväksytään 20 ja osittain neljä suositusta. Kaksi suositusta hylätään. Suomen kannat suosituksiin valmisteltiin poikkihallinnollisessa yhteistyössä eri ministeriöiden kesken. Annetuista 78 UPR-suosituksesta Suomi hyväksyi siis kokonaan 71 ja osittain neljä.

Tarkastelu päättyy, kun työryhmän loppuraportti hyväksytään vielä ihmisoikeusneuvoston 21. istunnossa syyskuussa 2012. Tässä vaiheessa myös YK:n akkreditoimat kansalaisjärjestöt voivat osallistua vuoropuheluun kommentoiden tarkastelua ja Suomen saamia suosituksia joko istuntosalissa tai videoviestin avulla. Tarkastelun jälkeen Suomen tulee harkita hyväksymiensä suositusten täytäntöönpanoa soveltuvin osin. Suosituksen hyväksyntä ei luo oikeudellista velvoitetta, vaan kyseessä on poliittinen sitoumus. Suomi on sitoutunut toimittamaan suositusten täytäntöönpanosta vapaaehtoisen välikausiraportin vuonna 2014.

Ulkoasiainministeriö koordinoi Suomen kansallisen raportin laatimisen sekä valmistautumisen Suomen tarkasteluun. Suomen UPR-tarkastelun onnistunut läpivienti on yksi Suomen ihmisoikeustoiminnan ajankohtaisista prioriteeteista. Kyseessä on koko valtioneuvostoa koskeva prosessi, johon osallistuvat kaikki hallinnonalat.

Periaatteita tarkasteluun valmistauduttaessa olivat muun muassa avoimuus, laajapohjainen konsultointi, valmius luontevaan vuoropuheluun ja itsekriittiseen tarkasteluun sekä kansallisen ja kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan koherenssin tärkeys. Suomi pyrkii omalla esimerkillään myös rohkaisemaan muita valtioita noudattamaan tärkeinä pitämiämme periaatteita omissa tarkasteluissaan.

Suomen kansallinen raportti ja valtuuskunta

Suomen UPR-tarkastelua varten laadittiin kolme valmisteluasiakirjaa. Suomi toimitti kansallisen raportin YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle 5. maaliskuuta 2012. Kansallinen raportti on saatavilla ulkoasiainministeriön verkkosivuilla sekä YK:n virallisilla UPR-sivuilla.

Väkeä kuuntelemassa salissa.Kansalaisyhteiskunnan edustajia osallistui runsaasti kuulemistilaisuuteen hallituksen UPR-raportista ulkoasiainministeriössä 17. helmikuuta 2012

Raportissa kerrotaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa ja ensimmäisellä tarkastelukierroksella (2008) hyväksyttyjen suositusten täytäntöönpanosta. Lisäksi raportissa selostetaan saavutuksia, parhaita käytäntöjä, haasteita ja rajoitteita. Raportin laadinnassa hyödynnettiin samanaikaisesti valmisteltavana olleen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman aineistoa sekä pyydetyistä lausunnoista ja ulkoasiainministeriössä 17. helmikuuta 2012 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa saatua aineistoa. 

Heidi Hautala ja Johannes KoskinenKehitysministeri Heidi Hautala avasi kansalaisyhteiskunnan kuulemistilaisuuden hallituksen UPR-raportista ulkoasiainministeriössä 17. helmikuuta 2012. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Johannes Koskinen käytti kommenttipuheenvuoron.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto laati lisäksi erilliset koosteet YK:n ihmisoikeuselinten tuottamasta Suomea koskevasta tiedosta sekä muilta toimijoilta kuten kansalaisjärjestöiltä saadusta aineistosta.

Suomen ihmisoikeustilannetta tarkasteltiin ensimmäisen kerran UPR-työryhmän ensimmäisessä istunnossa vuonna 2008. Tuolloin Suomi sai kahdeksan suositusta, liittyen muun muassa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen nro 169 ratifiointiin, seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin, vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen ratifiointiin, naisiin sekä lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä rasismiin ja muukalaisvihaan. Suomi antoi vuonna 2010 vapaaehtoisen väliaikaiskatsauksen saamiensa suositusten toimeenpanosta.

Ensimmäisen tarkastelukierroksen kuluessa UPR-mekanismi kehittyi ja valtioille annettujen suositusten määrä kasvoi merkittävästi. Tästä syystä myös Suomen saamien suositusten määrä moninkertaistui toisella tarkastelukierroksella.

UPR-tarkasteluprosessista

Yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun ensimmäinen kierros alkoi huhtikuussa 2008 ja se saatiin vuoropuheluiden osalta päätökseen lokakuussa 2011, kun UPR-työryhmän 12. istunnon myötä kaikkien YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeustilannetta oli tarkasteltu (pl. heinäkuussa 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan).

UPR:n vuoteen 2016 ulottuva toinen tarkastelukierros alkoi toukokuussa 2012, jolloin Suomi oli jälleen ensimmäisten valtioiden joukossa toista kertaa tarkasteltavana.

Maakohtaista ihmisoikeustilanteen tarkastelua varten tarkasteluvuorossa oleva valtio laatii YK:ssa hyväksyttyjen ohjeiden mukaan tiiviin raportin ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten toteutumisesta kansallisesti. Myös YK:n erityisjärjestöt, ohjelmat ja rahastot, YK:n ihmisoikeusraportoijat, alueelliset järjestöt, kansalliset ihmisoikeusinstituutiot sekä muut toimijat, mukaan lukien kansalaisjärjestöt, voivat toimittaa aineistoa käsiteltävän maan ihmisoikeustilanteesta tarkastelua varten. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto OHCHR kokoaa eri tahoilta saatujen aineistojen pohjalta tarkastelun valmisteluasiakirjat, jotka julkaistaan verkossa toimiston UPR-sivuilla.

Varsinainen tarkastelun vuoropuhelu suoritetaan Genevessä kokoontuvassa ihmisoikeusneuvoston UPR-työryhmässä, jonka istuntoihin voivat osallistua kaikki YK:n jäsenvaltiot. Vuoropuhelut ovat myös avoimesti seurattavissa suoraan YK:n verkkosivujen kautta. Jokaisen valtion osalta tarkastelussa ja työryhmän loppuraportin työstämisessä avustaa ihmisoikeusneuvoston jäsenmaista arvottu kolmen valtion raportoijaryhmä eli niin sanottu troikka.

Vuoropuhelu etenee siten, että tarkasteltavan valtion ja muiden osallistuvien valtioiden kesken käydään kolme ja puoli tuntia kestävä vuoropuhelu, jossa käsiteltävän maan ihmisoikeustilannetta tarkastellaan avoimesti. Tarkasteltavan valtion valtuuskunnalle on varattu puheaikaa yhteensä 70 minuuttia. Muille osallistuville valtioille puolestaan on varattu yhteensä 140 minuuttia, joka jaetaan tasan vuoropuheluun osallistuvien valtioiden kesken, yleensä 2–3 minuuttia valtiota kohden. Vuoropuhelun perustana toimivat edellä mainitut kolme valmisteluasiakirjaa.

Myös Suomi osallistuu aktiivisesti muiden valtioiden käsittelyihin esittämällä tarkasteltaville maille kysymyksiä niiden ihmisoikeustilanteesta sekä suosituksia ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Vuoropuhelun jälkeen raportoijaryhmä ja UPR-työryhmän sihteeristö laativat yhteistyössä tarkasteltavan valtion delegaation kanssa vuoropuhelusta työryhmän loppuraportin. Loppuraportti on kooste vuoropuhelussa käydystä keskustelusta, ja se sisältää tarkasteltavalle valtiolle esitetyt suositukset. Valtio voi ilmoittaa alustavan kantansa saamiinsa suosituksiin jo työryhmän hyväksyessä loppuraportin. Valtio voi joko hyväksyä, ottaa tarkasteltavaksi tai hylätä saamiaan suosituksia.

Loppuraportti hyväksytään vielä ihmisoikeusneuvoston seuraavassa säännöllisessä istunnossa, jolloin käsiteltävän valtion on viimeistään ilmoitettava kantansa saamiinsa suosituksiin. Tässä yhteydessä raportista käydään vielä tunnin mittainen keskustelu, jolloin myös tarkastelun kohteena olleen valtion kansallinen ihmisoikeusinstituutio sekä kansalaisjärjestöt pääsevät osallistumaan keskusteluun ja kommentoimaan raporttia ja suosituksia.  Valtiot ovat itse vastuussa hyväksymiensä suositusten toimeenpanosta, josta niiden tulee raportoida neuvostolle, kun ne ovat seuraavan kerran tarkasteltavana.

Suomi yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa 2008

Suomen ihmisoikeustilanne oli ensimmäistä kertaa yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa keväällä 2008. Suomen kansallinen raportti laadittiin yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja muiden ministeriöiden kanssa, ja myös kansalaisjärjestöillä oli mahdollisuus kommentoida sen sisältöä.

Suomi oli ensimmäisten valtioiden joukossa uudenmallisen tarkastelun kohteena, sillä Suomen vuoropuhelu käytiin UPR-työryhmän ensimmäisessä istunnossa Genevessä huhtikuussa 2008. Suomi sai tarkastelussa muilta valtioilta kahdeksan suositusta. Suomi hyväksyi kaikki annetut suositukset. Lisäksi Suomi tarkasteli suosituksena myös kansalaisjärjestöjen esittämää suositusta. Tarkastelun yhteydessä Suomi sai kiitosta avoimesta ja itsekriittisestä lähestymistavasta.

Suomea koskevan tarkastelun lopputulos, mukaan lukien esitetyt suositukset, hyväksyttiin ihmisoikeusneuvoston 8. istunnossa kesäkuussa 2008. Raportin hyväksymistä edeltäneessä keskustelussa Suomi käytti vielä puheenvuoron, ja tässä vaiheessa myös kansalaisjärjestöillä oli mahdollisuus osallistua keskusteluun. Kesäkuussa 2010 Suomi puolestaan esitti ihmisoikeusneuvostolle vapaaehtoisen väliaikaiskatsauksen saamiensa suositusten täytäntöönpanosta.

Myös Suomen ensimmäisen UPR-tarkastelun aineisto on luettavissa kaikilla YK:n virallisilla kielillä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston verkkosivuilla.

pdfSuomen puheenvuoro UPR-hyväksynnässä 19.9.2012 (PDF)

pdfViews on the Recommendations by the Government of Finland (PDF)

pdfSuomen 2012 saamat UPR-suositukset (PDF)

pdfYK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu – UPR-työryhmän raportti Suomen vuoropuhelusta (PDF)

pdfSuomen avauspuheenvuoro UPR-vuoropuhelussa 23.5.2012

pdfYK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu – UPR; Suomen toinen kansallinen raportti 29.2.2012 (pdf, 100 kb)

WordIhmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (UPR); suomen toisen kansallisen raportin laatiminen 2011, lausuntopyyntö


pdfYK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaistarkastelu, Suomen raportti, helmikuu 2008  (PDF, 106 KB)

pdfSuomen vastaukset UPR-suosituksiin 2008 (PDF, 46 KB, englanniksi)

pdfSuomen välikausiraportti vuoden 2008 suositusten toimeenpanosta (PDF, 11 KB, englanniksi)

pdfSuomen 2008 saamat UPR-suositukset  (PDF, 8 KB)

Takaisin ylös