Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Metsäkato ja metsien heikkeneminen - REDD+

Metsäkadosta aiheutuvat kasvihuonekaasut vastaavat arviolta noin 20 % maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Kuva: Euroopan komissioMetsäkadosta aiheutuvat kasvihuonekaasut vastaavat arviolta noin 20 % maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Kuva: Euroopan komissio

Metsillä on erittäin tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä siihen sopeutumisessa. Metsäkadon vähentämisen sisällyttäminen ilmastonmuutossopimukseen voi mahdollistaa myös luonnon monimuotoisuuden suojelun ja köyhyyden vähentämisen kehitysmaissa.

Luonnonsuojelu vähentää köyhyyttä

Metsillä on erittäin tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä siihen sopeutumisessa. Metsäkadosta aiheutuvat kasvihuonekaasut vastaavat arviolta noin 20 % maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Ne ovat toiseksi suurin päästöjen lähde ja ylittävät esimerkiksi liikennesektorin aiheuttamat päästöt. Ilmastonmuutoksen hillinnässä metsät toimivat hiilinieluina, jotka sitovat hiilidioksidia ja täten vähentävät ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia.

Metsäkadon ja metsien tuhon vähentämisellä on myös monia muita hyötyjä kuten vesivarantojen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä maaperän eroosion ehkäisy. Lisäksi yli miljardi ihmistä, suurin osa kehitysmaiden asukkaita, on joko suorasti tai epäsuorasti riippuvaisia metsistä tulonlähteenä. Metsäkadon vähentämisen sisällyttäminen ilmastonmuutossopimukseen voi mahdollistaa myös luonnon monimuotoisuuden suojelun ja köyhyyden vähentämisen kehitysmaissa. 

Tarve erityisen metsäinstrumentin perustamiselle

Metsäkadon syyt ovat moniselitteiset, ja niihin vaikuttavat muun muassa kehitysmaiden paine taloudelliseen kasvuun, maa- ja karjatalouden levittäytyminen metsäalueille, valvonnan puute, epäselvä maanomistus, korruptio ja laittomat hakkuut sekä metsäpalot. YK:n ilmastosopimusneuvotteluissa on päätetty erityisen metsäinstrumentin perustamisesta. Sen kattavuus (metsäkadon ja metsien heikkenemisen hillintä, kestävä metsätalous ja suojelu, metsien hiilivarannon lisääminen) on laajapohjainen. Tämän REDD+ (Reduced Emissions from Deforestation and Forest Degradation) instrumentin soveltamista ja vaikuttavuutta on tarkoitus arvioida kansainvälisesti sovittavan seurantamenetelmän avulla.

REDD+ toteutus ja sen seuranta sisältää erityiset toteutusperiaatteet ja turvalausekkeet koskien mm. metsistä riippuvaisten alkuperäiskansojen oikeuksia sekä luonnon monimuotoisuutta. Vaiheittain etenevän toimeenpanon puitteissa kehitysmaille korvattaisiin tulosten perusteella niiden metsäkatoa hillitsevistä ja metsien hiilensidontaa tehostavista toimista. Cancunin ilmastokokouksessa 2010 päästiin sopimukseen REDD+ mekanismin perustamisesta.

Durbanin ilmastokokouksessa 2011 päästiin REDD+:n suhteen merkittävästi eteenpäin. Durbanissa vahvistettiin Cancunin päätökset, joiden mukaisesti kehitysmaat laativat kansalliset strategiat metsäkadon ja metsien heikkenemisen aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi, metsien hiilivarantojen suojelemiseksi ja niiden lisäämiseksi, ja metsien kestävän hoidon ja käytön edistämiseksi. REDD+ toimeenpanon tuloksellisuuden ja kestävyyden takaamiseksi asetetaan vertailutaso, jota vasten mitataan tehtyjen toimien vaikuttavuus ja tehokkuus. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan puolestaan luotettava arviointi-, mittaus- ja raportointijärjestelmä (MRV).

Käynnissä oleva ilmastonmuutos vaikuttaa myös metsien kykyyn sopeutua siihen ja siten metsistä riippuvaisten ihmisten toimeentuloon, ruokaturvaan, terveyteen ja köyhyyden vähentämisen tavoitteiden toteutumiseen. Kun metsät ovat laajin maallinen ekosysteemi, metsien biologisen monimuotoisuuden suojelu ja vahvistaminen on tärkeä osa metsät ja ilmastonmuutos -toimintaa.

Maiden laatimien omien REDD+ ohjelmien laatiminen, valmiuksien vahvistaminen ja alkuvaiheen toimeenpano on tarkoitus rahoittaa etupäässä kehitysyhteistyövaroin. Pitemmällä aikavälillä pyritään markkinavetoiseen rahoitukseen, jota julkinen rahoitus jatkossakin tukisi.

REDD+ Partnership-kumppanuus – nopean aikavälin työväline

Kööpenhaminan ilmastokokouksen yhteydessä sovittiin ns. Kööpenhaminan sitoumus (Copenhagen Accord), jonka osana eräät teollisuusmaat sitoutuivat tukemaan kehitysmaita 3,5 miljardilla dollarilla metsäkadon vähentämiseksi.

Neuvottelujen rinnalla on Ranskan ja Norjan aloitteesta perustettu väliaikainen REDD+ Partnership –aloite, johon on liittynyt yli 70 maata. Kumppanuuden toiminta tähtää nopean aikavälin REDD+ työn käynnistämiseen jo aikavälillä 2010-2012.

Takaisin ylös